perjantai 4. heinäkuuta 2014

mamman reppana

Ei yhtä ilman kahta, vai kahta ilman kolmatta vai miten se meni...

Tikit paikoillaan.

Juuri kun Aikon jalka oli ehtinyt kunnolla parantua oli seuraavana tassuaan repimässä Themba. Tällä kertaa kävi vain hieman pahemmin ja jouduin lähteä myöhään eilen illalla kiikuttamaan pientä poikaa päivystävälle eläinlääkärille.
Pojat olivat leikkimässä takapihalla (kyllä, meillä on nykyään takapiha!) kun itse olin sisällä siivoamassa. Takaovi oli auki. Yhtäkkiä Aiko pelmahtaa ovista sisälle ja tulee viereeni istumaan merkillisen kauhistunut ilme naamallaan; "En se minä ollut". Ihmettelin hetken Aikon omituista käytöstä mutta jatkoin siivoamista, ajattelin, että tästä muutosta se varmaan vain johtuu. Sitten Themba tuli sisälle, tassu verta vuotavana. Juuri moppaamani lattia täyttyi verisistä tassunjäljistä. Kohdennettuani haavan paikan kauhistuin, sillä toisen etutassun ulommaisen varpaan antura melkein roikkui irti enää nahkan varassa. Soitin äkkiä ystäväni kuskiksi ja lähdimme viemään Thembaa paikattavaksi.



Themba raukka vielä taju kankaalla operaation jälkeen.
Rassukka sai 5 tikkiä + anturan "sisälle" ommeltiin 3 tikkiä. Paikkaus tehtiin vahvan rauhoituksen ja paikallispuudutuksen avulla. Themba nukahti syliini minun vollotaessa. Oli todella sydäntä riipivää nähdä miten Themballa alkoi ensin silmät lupsua, kieli roikkua, sitten jalat tärisivät ja lihakset kramppasivat kun poika ei millään meinannut antautua rauhoittavan voimalle. Oli kiva kun pääsimme seuraamaan operaatiota ja silittelemään Thembaa, vaikka olinkin kyynelissä melkein koko ajan. Hassua, sehän oli vain rauhoitettu, mutta kai se jotenkin aina muistuttaa siitä kun lemmikki lähtee viimeiselle matkalleen...


Mamman sylissä heräilemässä.
Noh, onneksi Themba on toipunut hyvin. Heti herättyään se oli taas oma pusutteleva itsensä. Tietysti meno oli melko haparaa aluksi, ja heti kotiinpäästyään se sammahti olkkarin matolle, mutta myöhemmin yöllä se jo kömpi sänkyyn viereeni nukkumaan. Tikkien poisto on kahden viikon kuluttua, ja siihen saakka meidän pitäisi käyttää kauluria, mutta se ei taida onnistua. Themba raukka menee aivan paniikkiin kun edes yritän pukea sille sitä. Onneksi se on kuitenkin antanut siteen olla rauhassa, ja varmuuden vuoksi suihkutin sen vielä täyteen pahanmakuista suihketta. Riehua ei saa, ja liikuntakin on nyt ihan minimissään jotta tassu saisi parantua rauhassa.

Tutkiskelin takapihaani ihmeissäni, mikä kumma siellä voi saada tuollaisen haavan koiran tassuun. Sitten huomasin suihkulähteessä jotain ylimääräistä. Suihkulähdettä kiertää ohueksi leikatut koristekivet, joista yksi oli jotenkin lentänyt suihkulähteeseen. Joku siitä oli mennyt vauhdilla yli, ja veikkaan että tämä joku oli Themba, repäisten samalla tassunsa terävään kiveen. Voin kertoa että kivet lähtivät heti roskikseen. Eipä tullut mieleenkään että ne olisivat voineet olla vaarallisia.

Niin joo, olemme tosiaan muuttaneet Vantaalle ihanaan pieneen rivitaloon, jossa koirilla on oma aidattu piha. Melkein tuntuu kuin asuisi maalla. :-)

P.s Themban paino päivitys 40,8kg

Tänä aamuna jo pirteänä takapihalla. Ja miehekäs sideharso on oltava, tottakai!


2 kommenttia:

  1. Missä eläinlääkärissä kävitte? Mietin vaan että mikä Vantaalla on enää auki myöhään illalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävimme Vantaan kaupungin päivystävällä eläinlääkärillä, ihan Jumbon vieressä. :-)

      Poista